Anuleena Kimanen & Elina Hirvonen

UKKT mukana kevään tapahtumissa

Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran toiminnan tarkoituksena on tukea uskontojen ja katsomusten laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta. Osana tätä toimintaa seura osallistuu ja järjestää aktiivisesti tapahtumia. Tänä vuonna seuran oma tutkimuksen iltapäivä järjestettiin 14.1.2026 teemalla uskonnon ja katsomuksen lukutaito.

Iltapäivän ensimmäinen alustaja oli professori Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta. Hän avasi alustuksensa tarkastelemalla uskontolukutaito-käsitteen osia. Ensinnäkin on mielenkiintoista, mitä on ”uskonto” tässä käsitteessä. Onko se tarkastelun objekti vai ontologia, tietämisen tapa? Toisin sanoen tarkastellaanko uskontoa kohteena itsen ulkopuolella vai itsessä? Monet uskontolukutaidon määritelmät keskittyvät ensiksi mainittuun. Toiseksi Ubani esitteli lukutaidon laajaa määritelmää ja osoitti sen painavammaksi ja moniulotteisemmaksi käsitteeksi kuin ensinäkemältä luulisi. Ubani päätti alustuksen kuitenkin sen pohdintaan, mikä on uskontolukutaidon tieteenalaperusta.

Tämä on merkityksellistä erityisesti uskonnon kouluopetuksen näkökulmasta, mikäli uskontolukutaito ajatellaan opetuksen tavoitteeksi. Eri oppiaineissa on hahmoteltu, mikä on se käsitteellinen muutos, joka tapahtuu, kun arkiajattelusta siirrytään tieteelliseen ajatteluun. Ubani kysyikin, onko uskontolukutaidossa kyse teologian ja uskonnontutkimuksen tieteenalojen yhdistymisestä kokonaisuudeksi vai näiden tieteenalojen ydinkäsitteille perustuva eri tieteenalojen lukutaidon kokonaisuudesta. Martin Ubanin alustusta kommentoi Laura Huovinen Kirkkohallituksesta.

Toisen alustuksen tarjosi yliopistonlehtori Teemu Pauha Helsingin yliopistosta. Hän pohjasi alustuksensa kokemuksilleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutuspäivien esiintyjänä. Näissä tilanteissa hän on kokenut odotuksen olevan, että hän islamilaisen teologian opettajana ja tutkijana tarjoaa jonkinlaisen tietopaketin islamin keskeisistä opetuksista. Pauhan mukaan tällainen tieto ei kuitenkaan auttaisi ammattilaisia kohtaamaan muslimeita paremmin. Syynä on se, että teologian kysymykset ovat usein erilaisia kuin arjen kysymykset. Pauha viittasi muun muassa eletyn uskonnon tai arjen uskonnon näkökulmaan, jonka mukaan arjen uskonnon ei tarvitse muodostaa loogista kokonaisuutta, vaan keskeisempää on, että se toimii käytännöllisellä tasolla. Esimerkkejä Teemu Pauha kertoi tutkimuksestaan nuorten shiia-muslimien suhteesta Koraaniin. Nuoret haastateltavat puhuivat Koraanista hyvin keskeisesti oman elämäntarinansa ja erilaisten tunteita herättäneiden kokemusten kautta. Pauha kertoikin päätyneensä lähtemään koulutuksissaan liikkeelle siitä, mikä on osallistujille omassa elämässä tärkeää ja sitä kautta rakentamaan inhimillistävää, ei uskonnollistavaa, näkemystä muslimiasiakkaista.

Teemu Pauhan alustusta kommentoi Tuomas Äystö Reliact-projektista. Hänkin korosti uskonnollistavan näkökulman välttämistä uskontolukutaidon tärkeänä ulottuvuutena. Tämän jälkeen käytiin vilkasta yleisökeskustelua.

Tutkimuksen iltapäivässä jaettiin myös Majakka-opinnäytetyöpalkinnot vuodelle 2025, ja palkitut Johanna Seppälä sekä Tuomas Salonen esittelivät tutkimustensa tuloksia. Palkituista töistä voit lukea lisää seuran kotisivuilta, osoitteesta https://www.ukkt.fi/majakka/majakka-2025/

Tutkimusseura osallistuu tänä keväänä myös Nuori 2026 –tapahtumaan sekä Teologian ja uskonnontutkimuksen päiville. Näihin palaamme tapahtumaraporteissa myöhemmin keväällä.

Anuleena Kimanen & Elina Hirvonen